11.12.2014

Ei tuu ehjää miestä tällä viikolla. Meni lepohommiksi koko viikon osalta. Tää on nyt kuudes päivä putkeen pelkkää köllöttelyä. Kauhea polte päästä tekemään jotain liikuntaa. 😀 Energiaa on ihan toisella lailla kun vaan möllöttää.

Kappas kummaa se vapaa-aikakin tuntuu pitemmältä ku ei notku pari kertaa päivässä salilla kaikkine matkustamisineen. Kyllä se taas tästä. Ens viikolla aloittelen sitten ihan kevyesti pumppijumpilla ja nautin niistä kauan poissa olleista lihaskivuista, jotka tulee heti välittömästi, jos normaaliin kiertoon tulee vähääkään pitempi tauko. Sellaisia kipuja kun sais joka treenin jälkeen.

Pari kk vanhat housut haaroista. Reidet pikkasen kuluttaa:

Kuumetta ei ole, mutta olo on puolikuntoinen. Ihmettelin, kun pari kuukautta sitten Expon jälkeen sovittiin salikaverin kanssa, että alotellaan aamusin yhteistreenit ja mies hävisi kuin tuhka tuuleen. Selviskin, että oli sairastunut kuumeeseen ja perusflunssaan ja heti kun kynnelle kykeni oli lähteny salille riehumaan. Siitä seuras tietenkin se, että koska kroppa ei ollut vielä kunnolla parantunut, niin illalla pumppu alko lyömään miten sattuu. Välilyöntejä ja taukoja pumpun toiminnassa. Siitä sitten sydänkäyrään ja sydänlihastulehdushan se siellä lymysi. Sen jälkeen ei paljon treenaillakaan pitkään aikaan. Tästä tarinasta vois itekki ottaa opiksi ja parannella olot oikeasti normaaliksi, ennen ku on salilla takas riehumassa. Pumppu ku tulehtuu, niin siitä kestää ilmeisesti useampi kuukaus parannella takasin terveiden kirjoille. Helpompi levätä ajoissa, niin että olot on normaalit kuin ehdoin tahdoin repiä väkipakolla ja ottaa useampi kuukaus totaalitaukoa. Sitäkin kun on tullut tehtyä….

Ruokahalu on mennyt ihan käsittämättömästi. Päivisin ja aamuisin ei juurikaan ole nälkä ja koska liikuntaa ei tule. Pienensin safkamääriäkin. Iltaisin se nälkä on ollu melkomoinen, koska tuntuu siltä edelleen, että mikään safkamäärä ei vie ruokahalua. Just ku on syöny kasan ruokaa, mutta hähää eipä se nälkää vie ku tyyliin 10 minuutiks. Edelleen valtaosa rahatuloista menee laadukkaaseen safkaan. No, mutta jotain positiivista on ainakin tapahtunut, kun paino on hitaasti harpannut tonne 114,8 kilon painoon. Voi olla, että johtuu suolistosta kiertävästä vähemmästä ruokamäärästäkin, mutta on nuo paikatkin pienentyny. Pitkä matka kuljettu alaspäin kovimmasta maksimipainosta. No kyllä tästä taitaa silti jäädä jotain jäljelle. Tässähän on koko loppuelämä aikaa jatkaa tätä projektia. 😀

From FAT Powerlifter to JACKED Metrosexual…The Mark Bell Story

Vastaa