12.9.2015

Dog-Tired-30

Voi jessus, että nuo viime viikon viimeiset 3 aamuvuoroa laitto rytmit niin sekasin, että yöt on menny liskojen ja painajaisten kanssa taistellessa. Taistellaan niitä välillä niitä liskojakin vastaan kaiken muun ohessa. Ettei nyt vaatimattomaksi mene niin on tässä viikon sisään vedetty ~23 treeniäkin. Sekin vaikuttaa suht tehokkaasti yöuniin. Aamuneljältä oli herätykset, jonka jälkeen huiskin aerobiset ja sen jälkeen polkasin duuniin, jonka jälkeen otin toiset aerobiset, jonka jälkeen otinkolmannet aerobiset, jonka jälkeen menin salille, josta olikin aika mennä suoraan nukkumaan. Rapiaa kauraa. Eilen raahauduin kuitenkin vielä salille kurittamaan jalkoja suhteellisen rankalla kädellä. Ei ollu mitään puhdasta kuolemaa, mutta sen verran, että tuntuu. Tänää olo onkin vastaavasti jälleen kerran sen verran koomainen, että en aio koko viikonloppuna (la-su) tehdä mitään fyysisesti rasittavaa. Semmonen mukava pieni sumuverho on laskeutunut silmien eteen ja pitkin pääkoppaa. Ihan kuin unessa olisi.

Sen takia tää vaiston varassa treenaus -systeemi on nykyään hyvä, koska mitään ei oo löyty ikinä lukkoon. Ei päiviä, ei lihasryhmiä, ei jumppa-aikoja eikä oikeastaan mitään muuta ku et safkat pitää samoissa määrissä riippuen päivän liikkumisen mukaan. Kaikkea voi muuttaa lennossa jatkuvasti. Voi helposti lukea mikä lihas palautuu ja mikä ei. Nyt kun tahti on rauhoittunut, niin homma pysyy niiden osalta ruodussa. Mitkä paikat on jo tarpeeks palautunu kivuista, että niitä voi paukuttaa uudelleen. Joskus tiheys on ollut todella nopea ja joskus pitempi. Mitä painoja käyttää minäkin päivänä, mikä on liikaa ja mikä tarpeeks. Tuplatreenipäivinä tuntui, ettei kyynerpään nivelet ehdi palautua rasituksesta, jolloin alkoi tuntua suhteellisen kivuliaita tenniskyynerpään oireita.

Oon monesti suunnitellu itelle jotain ”ohjelmia” etukäteen (monesti edeltävänä iltana), mutta sitten tulee aina joku syy miks hommaa pitää fiksata tai parantaa suoraan lennossa. Monesti painojakin pitää fiksata suoraan lennossa, koska omalla kohdalla pelkät toistoalueet ja tuntumat merkitsee enemmän ku käytetyt painot. Tietyt lihakset vaatii kuitenkin tietyn paineen, että se tuntuu riittävästi. Oon nykyään laittanu vaan levyjä tankoon sen suurempia miettimättä mitä ne on kiloissa. Katon vaan ja arvioin käytetyt painot. Nostaa niitä sarja sarjalta suuremmiksi muttei koskaan ammu niin rajusti yli, ettei niiden avulla pysty kunnolla työstämään oikeita lihaksia. Ne ei nykyään monesti oo mitään kovinkaan suuria. Eli ei mitään 600 kilolla penkkiä jne.

Monesti jos lihasta onnistuu väsyttämään painolla x ja vielä seuraavissa sarjoissa pyrkii samoilla toistoalueille, niin vastusta on pakko keventää tietoisesti seuraavaan sarjaan, koska yhtä raskailla painoilla suoritettu sarja ei tule takuulla onnistumaan. Toinen vaihtoehto olis vastusta keventävä treenikamu, mutta ei tule nyt kyseeseen, kuin todella satunnaisesti.

Monesti näitä ohjelmia on yritelty rakennella muidenkin tahojen toimesta, mutta joko en oo (ainakaan vielä) suostunu luopumaan omista systeemeistä. Kyse on ollut rahasta tai sitten hommat ei muuten vaan ole mennyt nappiin. Nyt kun tätä hommaa säveltää puhtaasti lennossa aina sen päivän mukaan, niin on paljon helpompi jatkuvasti antaa oikea määrä rasitusta mitä se kroppa tarvii. Ajattelen niin, että jos olen tähänkin asti saanut tulosta ite, niin en kyllä aio luovuttaa vielä.

Ei siis tarvi joka kertaa vääntää hermosto sinisenä, peräsuoli pitkin seiniä, sydän infarktissa ja hampaat kurkussa, vaan voi asettaa intensiteetin aina siihen päivään sopivaksi. Huonot yöunet, ressiä, huoli ja murheita ->kevyempää. Elämä voittaa, iskussa, voimiensa tunnossa, voittamaton, lähdössä sotaan -mieliala ->kovat treenit. Yrittää pitää sen ressin sillain tasaisen sopivana. Ei niin, että sillon kun on kroppa ihan romuna niin samalle päivällä läiskitään tappotreeni jaloille kuolemaan saakka. Jos on ihan puhdasta koomaa ja univelkaa on kerääntynyt niin rajusti ettei kykene muuhun kuin makaamaan sohvalla, niin sitten tietty lepoa.

Vapaille pyrin sijoittamaan kovia treenipäiviä (jalat ja selkä) ja sitten viikolla työn ohessa voi veivata käsiä sun muita olkapäitä ja keventää tilanteen mukaan. Välillä kroppaa voi tietoisesti kurittaa yli ja antaa vastaavasti heti lepoa. Noita lepoja tulee omalla kohtalla kuitenkin jotain 3 per viikko. Viikko sinäänsä on huono mittari ajassa, kun tätä hommaa touhutaan koko ajan eteenpäin päivittäin, jotenka aikahaarukka voi olla mitä vaan. Vaikka 9 tai 6 päivää. Niitä kuitenkin tulee vähän väliä vaikka ei siltä aina vaikuta.

Jalat ja vatsat

Reidenkoukistus seisten yj: 4×10-8
Reidenkoukistukset maaten: 4×10-8
Sjmv kp: 4×10-8 25-35kg
Jalkaprässi takareisille: 4×10-8 200-300kg
Hack-kyykky: 4×10-8 70-140kg +pt

Smith-kyykky: 4×10-8 50-100kg
Reidenojennukset istuen: 4×10-8

Pohkeet istuen: 4×10-8 30-80kg +pt
Pohkeet seisten smith: 4×8-6 90-170kg

Istumaannousut: 3×10-6 op
Lankkupito: 3x max op
Vatsarutistukset: 3×15-10 op
Jalkojennostot: 3×10-6 op

+kävelyt ja pyöräilyt

Vastaa